Asuntokaupan sanasto

Laillistettu kiinteistönvälittäjä. Nimikettä saa käyttää vain kiinteistönvälittäjäkokeen suorittanut henkilö. Välitysliikkeessä vähintään puolella välitystyötä tekevistä on oltava LKV-pätevyys.

Katso myös: LVV , Välitysliike , Hyvä välitystapa

Laillistettu vuokrahuoneiston välittäjä. Vastaava tutkinto kuin LKV, mutta vuokravälitykseen. Moni välittäjä on suorittanut molemmat.

Katso myös: LKV

Kiinteistöalan ammattitutkinto. Näyttötutkinto, joka täydentää välittäjän osaamista esimerkiksi arvioinnissa ja asiakaspalvelussa.

Katso myös: LKV

Yritys, joka harjoittaa kiinteistön- tai vuokrahuoneistojen välitystä. Jokaisen välitysliikkeen on oltava merkittynä välitysliikerekisteriin ja sillä on oltava vastuuvakuutus sekä vastaava hoitaja.

Katso myös: LKV , Hyvä välitystapa , Välityslaki

Alan itsesääntelynormisto, jota välitysliikkeen on lain mukaan noudatettava. Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto julkaisee siitä ohjeen, joka määrittää muun muassa markkinoinnin, tiedonantovelvollisuuden ja palkkion ilmoittamisen säännöt.

Katso myös: Välityslaki , Tiedonantovelvollisuus , Välitysliike

Laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä. Säätelee toimeksiantosopimusta, välitysliikkeen velvollisuuksia ja vastuuta toimeksiantajaa ja tämän vastapuolta kohtaan.

Katso myös: Toimeksiantosopimus , Hyvä välitystapa

Kirjallinen sopimus myyjän ja välitysliikkeen välillä. Kuluttajan kanssa se voi olla voimassa enintään neljä kuukautta kerrallaan. Sopimuksessa sovitaan myyntihinta, välityspalkkio ja sen peruste sekä sopimuksen kesto.

Katso myös: Yksinmyyntioikeus , Välityspalkkio , Välityslaki

Ehto, jonka mukaan vain sopimuksen tehnyt välitysliike saa myydä kohdetta sopimuskauden ajan. Monissa sopimuksissa palkkio on maksettava myös silloin, jos myyjä myy kohteen itse sopimuskauden aikana.

Katso myös: Toimeksiantosopimus , Välityspalkkio

Kirjallinen tarjous kohteen ostamisesta. Sitoo tekijäänsä. Kun myyjä hyväksyy tarjouksen, syntyy sitova sopimus, jonka rikkomisesta seuraa sopimussakko.

Katso myös: Käsiraha , Sopimussakko , Esisopimus

Ostotarjouksen yhteydessä maksettava ennakko, joka on osa kauppahintaa. Menetetään myyjälle, jos ostaja perääntyy kaupasta ilman tarjoukseen kirjattua pätevää ehtoa. Käsiraha ei ole pakollinen, emmekä me käytä sitä: tarjouksen sitovuus perustuu allekirjoitukseen ja sopimussakkoon.

Katso myös: Ostotarjous , Sopimussakko

Korvaus, jonka hyväksytystä tarjouksesta perääntyvä osapuoli maksaa toiselle. Asunto-osakkeen kaupassa enintään neljä prosenttia kauppahinnasta, ellei muusta ole sovittu.

Katso myös: Ostotarjous , Käsiraha

Sitova sopimus siitä, että kauppa tehdään myöhemmin sovituin ehdoin. Käytetään, kun ostajan rahoitus tai oman asunnon myynti on kesken. Kiinteistön esisopimus on tehtävä samassa muodossa kuin kauppakirja.

Katso myös: Kauppakirja , Ostotarjous

Lopullinen sopimus, jolla omistusoikeus siirtyy myyjältä ostajalle. Kiinteistökaupassa kauppakirja on allekirjoitettava kaupanvahvistajan läsnä ollessa tai tehtävä sähköisesti kiinteistövaihdannan palvelussa.

Katso myös: Kaupanvahvistaja , Esisopimus , Lainhuuto

Viranomaisen määräämä henkilö, joka vahvistaa kiinteistön kaupan. Kiinteistökauppa on pätemätön ilman vahvistusta, ellei kauppaa tehdä sähköisesti. Asunto-osakkeen kaupassa kaupanvahvistajaa ei tarvita.

Katso myös: Kauppakirja , Kiinteistö

Myyjän ja välittäjän velvollisuus kertoa ostajalle kaikki tiedossa olevat seikat, jotka voivat vaikuttaa kaupan syntymiseen tai hintaan. Kertomatta jätetty tieto voi johtaa hinnanalennukseen tai kaupan purkuun vielä vuosia myöhemmin.

Katso myös: Reklamaatio , Laatuvirhe , Hyvä välitystapa

Summa, jonka ostaja maksaa myyjälle. Taloyhtiöasunnossa myyntihinta ei sisällä asuntoon kohdistuvaa taloyhtiölainaa, joten se voi olla selvästi velatonta hintaa pienempi.

Katso myös: Velaton hinta , Taloyhtiölaina

Myyntihinta ja asuntoon kohdistuva taloyhtiölainaosuus yhteensä. Velaton hinta kertoo asunnon todellisen hinnan ja on ainoa vertailukelpoinen luku kohteiden välillä.

Katso myös: Myyntihinta , Taloyhtiölaina , Varainsiirtovero

Välitysliikkeen palkkio toimeksiannon hoitamisesta. Peritään vasta toteutuneesta kaupasta. Hyvä välitystapa edellyttää kertomaan, mistä summasta prosenttiperusteinen palkkio lasketaan ja mikä on minimipalkkio.

Katso myös: Toimeksiantosopimus , Minimipalkkio

Alin perittävä välityspalkkio riippumatta kauppahinnasta. Vaikuttaa käytännössä edullisimpien kohteiden myyntiin, joissa prosenttiperusteinen palkkio jäisi minimiä pienemmäksi.

Katso myös: Välityspalkkio

Kuukausittainen maksu, jolla katetaan taloyhtiön juoksevat menot: lämmitys, vesi, kiinteistönhoito, isännöinti ja korjaukset. Hoitovastike ei pääty koskaan.

Katso myös: Rahoitusvastike , Vastikevapaus

Kuukausimaksu, jolla lyhennetään taloyhtiön ottamaa lainaa, esimerkiksi putkiremonttia. Kutsutaan myös pääomavastikkeeksi. Päättyy, kun laina on maksettu.

Katso myös: Hoitovastike , Taloyhtiölaina , Lainaosuus

Taloyhtiön ottama laina, joka kohdistuu osakkeisiin osuuksina. Asuntokohtaista osuutta lyhennetään rahoitusvastikkeella tai se voidaan maksaa kerralla pois.

Katso myös: Rahoitusvastike , Lainaosuus , Velaton hinta

Yksittäiseen asuntoon kohdistuva osuus taloyhtiölainasta. Näkyy isännöitsijäntodistuksesta. Poismaksu ei yleensä nosta myyntihintaa vastaavasti, koska ostaja hinnoittelee kohteen velattoman hinnan perusteella.

Katso myös: Taloyhtiölaina , Velaton hinta , Rahoitusvastike

Sovittu jakso, jonka ajalta ostaja ei maksa hoitovastiketta. Käytetään joskus myyntivalttina tai hyvityksenä keskeneräisestä remontista. Kirjattava aina kauppakirjaan.

Katso myös: Hoitovastike , Kauppakirja

Ostajan maksama vero omistusoikeuden siirrosta. Asunto-osakkeesta 1,5 % velattomasta kauppahinnasta ja kiinteistöstä 3 % kauppahinnasta. Ensiasunnon verovapaus päättyi 1.1.2024. Tarkistettu vero.fi 23.7.2026.

Katso myös: Velaton hinta , Lainhuuto

Luovutusvoitosta maksettava pääomatulovero: 30 % 30 000 euroon asti ja 34 % sen ylittävältä osalta. Oman vakituisen asunnon myynti on tietyin edellytyksin kokonaan verovapaa. Tarkistettu vero.fi 23.7.2026.

Katso myös: Oman asunnon verovapaus , Hankintameno-olettama , Hankintameno

Myyntivoitto on verovapaa, kun omistusaika on vähintään kaksi vuotta ja asunnossa on omistusaikana asuttu yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta omana tai perheen vakituisena asuntona. Molempien ehtojen on täytyttävä.

Katso myös: Myyntivoittovero

Kohteen alkuperäinen ostohinta lisättynä hankintaan liittyvillä kuluilla ja perusparannusmenoilla. Vähennetään myyntihinnasta myyntivoittoa laskettaessa. Säilytä remonttikuitit.

Katso myös: Myyntivoittovero , Hankintameno-olettama

Vaihtoehto todelliselle hankintamenolle: 20 % myyntihinnasta alle 10 vuoden omistuksella ja 40 % vähintään 10 vuoden omistuksella. Verottaja soveltaa myyjälle edullisempaa vaihtoehtoa. Tarkistettu vero.fi 23.7.2026.

Katso myös: Hankintameno , Myyntivoittovero

Toimitus, jossa laaditaan perukirja eli luettelo vainajan varoista ja veloista. Perukirjaan merkitty asunnon arvo on myöhemmässä myynnissä hankintameno, joten realistinen arviolausunto kannattaa.

Katso myös: Kuolinpesä , Arviolausunto , Hankintameno

Taloyhtiön antama asiakirja, joka kertoo asunnon perustiedot, vastikkeet, lainaosuuden, tehdyt ja tulevat remontit sekä mahdolliset rajoitukset. Ei saa olla kaupantekohetkellä neljää kuukautta vanhempi.

Katso myös: Yhtiöjärjestys , Kunnossapitotarveselvitys , Lainaosuus

Taloyhtiön säännöt. Määrittää vastikeperusteen, huoneistojen hallinnan, mahdollisen lunastuslausekkeen ja sen, mitkä tilat kuuluvat huoneistoon.

Katso myös: Lunastuslauseke , Hoitovastike , Isännöitsijäntodistus

Taloyhtiön hallituksen vuosittainen arvio seuraavan viiden vuoden korjaustarpeesta. Tästä näkee tulevan putki- tai julkisivuremontin ennen kuin se näkyy vastikkeessa.

Katso myös: Putkiremontti , Isännöitsijäntodistus

Asiakirja, joka kertoo rakennuksen energiatehokkuusluokan asteikolla A–G. Tarvitaan pääsääntöisesti asunnon myynnissä, ja energiatehokkuusluokka on ilmoitettava jo myynti-ilmoituksessa.

Katso myös: Kuntotarkastus (AKK)

Asuntokaupan kuntotarkastus on aistinvarainen, rakennetta rikkomaton tarkastus rakennuksen kunnosta. Ei ole lakisääteinen, mutta on omakotitalokaupassa vakiintunut käytäntö ja usein pankin edellytys.

Katso myös: Riskirakenne , Laatuvirhe , Energiatodistus

Kiinteistön omistusoikeuden kirjaaminen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Ostajan on haettava lainhuutoa määräajassa kaupan jälkeen. Asunto-osakkeessa vastaava merkintä tehdään osakehuoneistorekisteriin.

Katso myös: Rasitustodistus , Varainsiirtovero , Kiinteistö

Ote, joka kertoo kiinteistöön kohdistuvat kiinnitykset, panttaukset ja rasitteet, esimerkiksi naapurin tieoikeuden tontin läpi.

Katso myös: Lainhuuto , Kiinteistö , Panttikirja

Todistus kiinteistöön vahvistetusta kiinnityksestä. Toimii lainan vakuutena. Nykyisin sähköinen. Luovutetaan kaupanteossa, kun myyjän laina on maksettu pois.

Katso myös: Rasitustodistus , Lainhuuto

Kirjallinen, allekirjoitettu asiantuntija-arvio kohteen arvosta esimerkiksi pankkia, perunkirjoitusta tai ositusta varten. Eri asia kuin myyntiä varten annettava maksuton hinta-arvio.

Katso myös: Perunkirjoitus , Ositus

Itsenäinen maanomistuksen yksikkö, tavallisesti tontti rakennuksineen. Kiinteistön kauppa eroaa asunto-osakkeen kaupasta muodoltaan, verotukseltaan ja virhevastuun kestoltaan.

Katso myös: Asunto-osake , Kaupanvahvistaja , Rakennusoikeus

Osakkeet, jotka oikeuttavat hallitsemaan tiettyä huoneistoa asunto-osakeyhtiössä. Ostaja ei omista huoneistoa vaan osakkeet, joilla huoneistoa hallitaan.

Katso myös: Kiinteistö , Yhtiöjärjestys , Taloyhtiölaina

Kaavassa määrätty enimmäisrakennusala tontilla, ilmaistaan kerrosalaneliöinä (k-m²). Käyttämätön rakennusoikeus voi nostaa tontin arvoa merkittävästi.

Katso myös: Asemakaava , Kiinteistö

Kunnan laatima yksityiskohtainen kaava, joka määrää alueen käytön: rakennusoikeuden, kerrosluvun, käyttötarkoituksen ja rakentamistavan.

Katso myös: Rakennusoikeus , Kiinteistö

Sopimus, jolla yhteisesti omistetun kiinteistön hallinta jaetaan osaomistajien kesken, esimerkiksi paritalossa. Kannattaa kirjata lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin.

Katso myös: Kiinteistö

Rakennetyyppi, jossa tiedetään esiintyvän kosteusvaurioita muita useammin, esimerkiksi valesokkeli tai maanvarainen puurakenteinen alapohja. Maininta kuntotarkastuksessa ei tarkoita, että vaurio olisi olemassa.

Katso myös: Kuntotarkastus (AKK) , Laatuvirhe

Taloyhtiön käyttövesi- ja viemäriputkien uusiminen. Tyypillisesti ajankohtainen 40–60 vuoden iässä. Tuleva remontti laskee asunnon hintaa; tehty remontti nostaa sitä.

Katso myös: Kunnossapitotarveselvitys , Rahoitusvastike

Yhtiöjärjestyksen ehto, joka antaa muille osakkaille oikeuden lunastaa myydyt osakkeet itselleen kaupan jälkeen määräajassa. Ostajan on syytä tarkistaa, onko taloyhtiössä lunastuslauseke.

Katso myös: Yhtiöjärjestys , Asunto-osake

Uudiskohteiden ostajansuojajärjestelmä, jossa rakentamisvaiheen asiakirjat ja vakuudet talletetaan pankkiin. Suojaa ostajaa rakennusliikkeen maksukyvyttömyydeltä.

Katso myös: Asunto-osake

Kohteen poikkeama siitä, mitä ostajalla oli perusteltu syy olettaa. Voi olla salainen virhe, josta kumpikaan osapuoli ei tiennyt, tai tiedonantovirhe, jossa myyjä jätti kertomatta tuntemansa seikan.

Katso myös: Reklamaatio , Tiedonantovelvollisuus , Riskirakenne

Ostajan kirjallinen ilmoitus virheestä myyjälle. Tehtävä kohtuullisessa ajassa havaitsemisesta: asunto-osakkeen kaupassa viimeistään kahden ja kiinteistökaupassa viiden vuoden kuluessa hallinnan luovutuksesta.

Katso myös: Laatuvirhe , Tiedonantovelvollisuus

Pankkien yhteinen palvelu digitaaliseen asuntokauppaan. Kauppakirja allekirjoitetaan sähköisesti ja rahaliikenne sekä omistuksen siirto tapahtuvat hallitusti samassa tapahtumassa.

Katso myös: Kauppakirja

Vainajan omaisuuden muodostama kokonaisuus, jota osakkaat hallitsevat yhdessä. Kuolinpesän asunnon myyntiin tarvitaan kaikkien osakkaiden suostumus sekä perukirja ja sukuselvitys.

Katso myös: Perunkirjoitus , Ositus

Puolisoiden omaisuuden jako avioeron tai kuoleman jälkeen. Yhteisesti omistetun asunnon myynti kannattaa usein hoitaa osituksen yhteydessä, jolloin varojen jako on selvä.

Katso myös: Kuolinpesä , Arviolausunto